Diakonia – mitä se on?


Diakonian avun piiriin hakeutuvia yhdistää aina yksi asia: oma taakka on tullut liian raskaaksi kantaa. Tämä voi tarkoittaa esim. läheisen kuolemaa, sairautta, yksinäisyyttä, taloudellista ahdinkoa, työttömyyttä, vankilaan joutumista, mielenterveysongelmia, alkoholisuutta jne.

Meidän yhteiskunnassa on vahvasti voimassa ajattelutapa, että jokainen hoitaa omat asiansa itse ja apua haetaan vasta silloin, kun kaikki kaatuu. Oikeastaan silloin ollaan jo liian pitkällä auttamisen suhteen mm. olisi huomattavasti helpompaa hakea apua ennekuin luottotiedot ovat menneet. Avun tarve ei missään nimessä ole diakonian tiedossa; jonkun tulee siis ottaa ensin yhteyttä, vasta sen jälkeen voidaan toimia.

Diakoniatyö on monille yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon. Tutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö odottaa, että kirkko on näkyvästi mukana kantamassa sosiaalista vastuuta. Kirkon tehtävää ei nähdä yksin hengelliseen toimintaan keskittyvänä, vaan kirkon odotetaan panostavan myös auttamiseen ja hyvinvointiin.

Maailmantilanne heijastuu diakoniatyöhön pienellä viiveellä. Jos yhteiskunnan tilanne muuttuu, kuukauden sisällä diakoniatyössä voi tapahtua isojakin muutoksia. Ukrainan sodasta johtuva ruuan, bensan ja sähkön hinnan nousu näkyy lisääntyneitä yhteydenottona.

Diakoniatyö ei kysele asiakkaan vakaamusta; uskonasioita käsitellään tapaamisen aikana ainoastaan silloin, jos asiakas sitä toivoo. Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. Monesti suorat kysymykset ovat avain, jonka avulla asiaan päästään käsiksi. Kun asiakas saa kokea, että hänen hirveä elämänsä ei pelästyttänytkään kuulijaa – että kuulija kestää ja ottaa sen vastaan – syntyy pohja luottamukselle.

1950-luvun jälkeen isoin muutos diakoniatyössä on tapahtunut siten, että terveyenhoidollisen vastuun siirtyminen on siirtynyt kokonaan sairaanhoitopiireille. Työ on nykyään paljon sosiaalityötä. Se asettaa haastetta työn ulottamiseen yhä useimpiin suuntiin ja asiakasryhmiin. Tämä taas ei toimi ilman vapaaehtoisia. Heillä on tärkeä rooli niin diakoniatyössä kuin koko seurakunnan toiminnassa. Vapaaehtoisten osaamisessa on valtava potentiaali, jota ei välttämättä osata vielä tarpeeksi hyväksikäyttää. Avun tarve ja vapaaehtoisten asiantuntemus voivat kohdata yllättävälläkin alueilla.

Diakonian juhlavuoden messu; Muistisairaan messua vietettiin su 28.8.2022 Lammin kirkossa.  Diakoniatyöntekijä Jürgen Skaffari piti messussa saarnan. 

Juhlavuosi

150-vuotiasta kirkon diakoniaa juhlitaan syyskuussa. Silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta diakonissan vihkimyksestä. Matilda Hoffman vihittiin diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa Viipurissa 1.9.1872. Lammilla ensimmäinen diakonissa Aleksandra Ristimäki aloitti toimintansa vuonna 1911 ja toimi täällä aina vuoteen 1943 asti. Hän toimi kiertävänä seurakuntasisarena ja sairaanhoitajana. Sota ja sodan jälkeinen aika toi muutoksia diakoniatyöhön. Tuolloin täällä toimi diakonissa Veera Kettula ja vuoden 1955 jälkeen monta vuotta diakonissa Aira Järvinen. Nykyään virkaa/tehtävää hoitaa diakoni(ssa) Jürgen Skaffari.

Merkkivuotta juhlittiin Lammilla su 28.8. muistisairaan messun ohjelmalla, jonka jälkeen nautittiin kirkkokahvit. Juhlapuheita yms. ei pidetty, sillä diakonian työssä arki on tärkein.

Mitä diakonia tarkoittaa? Lähimmäisen palveleminen (kreikka: diakonia) on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Diakonien kirkko auttaa ja tukee haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Laajemmin ajateltuna diakoniassa ei ole kyse vain yhdestä seurakunnan työmuodosta, diakoniatyöstä, vaan koko kirkon, sen jäsenten ja työntekijöiden, yhdessä jakamasta tehtävästä ja elämisen tavasta. Jokainen kristitty voi omalla toimellaan ja tehtävällään toteuttaa diakoniaa arjen lähimmäisyytenä.

Mistä diakoniatyöntekijän tunnistaa?
Diakonian virkapaita on vihreä, papilla virkapaita on musta ja piispoilla violetti. Kaikilla on kaulassaan sokeripalaksi kutsuttu valkoinen kaulus. Diakonin virkapaidan vihreä väri kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää. Vihreä on myös elämän ja arjen väri.

Mitä eroa diakonilla ja diakonissalla on? Diakonilla (sosionomi-diakonit) on sosiaalipuoleen painottunut koulutus, diakonissan (sairaanhoitaja-diakonissat) koulutukseen kuuluu terveydenhoidon pätevyys. Kirkolla on noin 1200 diakonian virkaa, koulutukseltaan 60 % on diakoneja, loput 40 % diakonissoja. Meitä diakonissa koulutuksen saaneita miehiä on n. 20.

Missä diakoneja koulutetaan? Suomessa diakoniakoulutusta järjestää Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak. Koulutus tarjoaa väylän kirkon diakoniatyöhön, mutta myös yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin.

Minkälaista apua diakonia tarjoaa? Keskusteluapu selkeyttää elämäntilannetta ja auttaa löytämään tarvittaessa muita avun lähteitä Joissakin tapauksissa on mahdollista avustaa akuuteissa taloustilanteissa mm. ruoka-apua. Terveyskysymyksissä apu on esim. neuvontaa ja palveluohjausta.


Teksti: Jürgen Skaffari, diakoniatyöntekijä / Lammin seurakunta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lepää Herrasi huomassa - Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

Tervetuloa Sekakuoro 5G:n laulajaksi!

Hartauskirjoitus: Lähimmäinen