Lepää Herrasi huomassa - Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

Lepää Herrasi huomassa 
Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

"Herra kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään.  Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään." 

Lammin seurakunnan kappalainen Sari Järä kutsuttiin taivaan kotiin 4.7.2022. Sari menehtyi pitkään jatkuneen sairauden johdosta. Hän oli kuollessaan 52-vuotias. 


Sari Järä Lammin kirkossa
ensimmäisenä adventtisunnuntaina
vuonna 2019

Laupeuden tiellä

Sari oli kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun läänin Pyhäjärveltä. Lukion jälkeen hän halusi itsenäistyä ja päästä pieneltä paikkakunnalta uusiin, suurempiin kuvioihin. Hän lähti Vantaalle töihin, ja kaupan alalla kuluikin useita vuosia ennen kuin hän aloitti sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuaan hän sai heti töitä mielenterveysalalla. Työn ohessa hän piakkoin aloitti myös opiskelut Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Sarilla pappeus ei ollut heti mielessä, vaan ylipäänsä kiinnostus hengellisiin asioihin ja teologiaan. Lapsena hän koki, että on oltava jotakin kuoleman jälkeen. Taustoiltaan Sari oli tavallisesta kansankirkollisesta kodista. Hänen paras ystävänsä oli koko peruskouluajan helluntalaistyttö, jonka mukana Sari kulki mielellään hengellisissä tilaisuuksissa. Voimakkaan hengellisen heräämisen Sari koki noin alle parikymppisenä. Siihen aikaan karismaattinen kristillisyys veti häntä puoleensa. Sari luonnehti itseään sydämeltään ”karismaattiseksi körtiksi”.

Pappi lähellä ihmistä

Pappeuteen liittyvän työharjoittelun Sari suoritti Haapajärven seurakunnassa. Sarille antoi energiaa ihmisten auttaminen, tukeminen ja rohkaiseminen. Pappeuden mukana hänelle tulivat mahdollisuudet avoimesti rukoilla, siunata ja harjoittaa Jumalan palvelemista. Sari piti siitä, että papin työssä oli sopivasti sosiaalisuutta sekä yksinäistä työskentelyä. Häntä ilahdutti papin työssä myös se, että hän sai hyödyntää musikaalisuuttaan sekä kirjoittamisen kaipuuta.

Teologi Sari Järä 

Sari tuli Lammille papiksi vuonna 2007, ja hänen kappalaisen virkaanasettamista juhlittiin puolestaan vuonna 2017. Sari työskenteli Lammin seurakunnassa erityisesti lähetys- ja diakoniatyön pappina. Sarin pappisura Lammin seurakunnassa kesti kaikkiaan 15 vuotta. Noiden vuosien aikana hänet opittiin tuntemaan ammattitaitoisena, iloisena ja asioihin paneutuvana alansa ammattilaisena. Hän osasi olla leikkisä ja rento, mutta hän vakavoitui aina silloin, kun oli aika ryhtyä tosi toimiin. Sari koki, että Lammin seurakunnasta tuli hänelle koti, se oli myös hänen hengellinen yhteisönsä sekä hänen hengellinen kasvupaikkansa.

Sari nauttimassa kauniista kevättalvesta kahvin kera Lammin kirkon läheisyydessä

Kollegoille Sari oli tuki ja kumppani,  jonka kanssa oli helppo ideoida ja viedä projekteja maaliin.Sari uskalsi  sanoa mielipiteensä, minkä lisäksi hänellä oli myös selkärankaa myöntää erehdyksensä. Lammin seurakunta profiloituu “Kirkoksi keskellä kylää”. Sari oli “Pappi lähellä ihmistä”. Hän kehitteli uusia ideoita seurakunnan työhön sekä katsoi avoimin mielin tulevaisuuteen. Sari tavoitti olemuksellaan niitäkin, joita tuskin muutoin olisi tavoitettu ja saatu seurakunnan yhteyteen. 

Sarilla oli rohkeutta elää
omannäköistä elämää

Sari koki, että työ kuoleman parissa opetti hänelle valtavasti elämän hauraudesta, ja se toi tärkeää perspektiiviä hänen elämäänsä. Sari tiedosti, miten oma elämäkin voi päättyä milloin tahansa. Kuolevaisuuden tiedostaminen tuntui hänestä haikealta, koska “tämä elämä on niin hieno lahja ja siinä on niin paljon kauneutta. Ei siitä tahtoisi luopua”. Se sama tietoisuus antoi myös Sarille rohkeutta elää omannäköistä elämää, kykyä nauttia enemmän tämän päivän lahjoista ja pienistäkin arjen iloista. Sari pyrki toteuttamaan omia haaveitansa eikä siirtänyt niitä tuonnemmaksi. Elämän lyhyyden ja ainutkertaisuuden vinkkeli auttoi myös Saria olemaan murehtimatta liiaksi sitä, mitä muut mahdollisesti ajattelivat hänestä ja hänen elämästään.


VIELÄ KERRAN KYYNELEET PYYHITÄÄN - Sarin mietteitä surusta ja kiitoksesta

(Pyhäinpäivän blogijulkaisu (2020)) Lue tästä.


Elämänilon loistetta

Sari oli vahva itsellinen nainen, joka eli elämänsä kuunnellen sydämensä ääntä. Sari oli näyttävä persoona Lammin katukuvassa, ja hän oli rakastettu paitsi Lammin seurakunnan kappalaisena, myös yksityishenkilönä laajasti.

Sarin perheen sisällä oli ollut paljon menetyksiä. Isä menehtyi kauan sitten Sarin nuoruusvuosina. Sarin äiti kuoli Sarin ollessa 44-vuotias. Myös Sarin sisaruksia nukkui pois hänen elinaikanaan. Sari oli perheensä kuopus, jolloin hänen ikäeronsa siskonsa lapsiin ei ollut suuri. Heihin hänellä oli läheinen, jopa ehkä “isosisarellinen” yhteys. Hän oli heille tärkeä ja rakastettu täti ja samalla ystävä. Myös Pirjo-sisar oli Sarille tärkeä, erityisesti hänen sairautensa aikoina.

Sarilla oli läheisiä ystäviä sekä Lammilla, että ympäri Suomea aina lapsuuden ajoista nuoruuteen ja nykyhetkeen. Sari piti ihmisistä, meni heitä kohti. Häneen oli helppo tutustua. 



Rakkain ja läheisin ystävä,
Maaret Manninen, pitämässä
hauskaa Sarin kanssa




Sari ja hänen ystävänsä Eija Mustjoki


Sari loisti ja liekehti elämäniloa. Hänellä oli taito elää hetkessä. Sari oli huumorintajuinen, hersyvä, iloinen ja valovoimainen persoona. Hän oli hauska ja rento, samalla hän oli kuitenkin myös herkkä ja tunteellinen. Vaikka Sari eli yksin, hän ei kuitenkaan ollut yksinäinen. Hän oli rohkeasti läsnä ihmisenä toiselle ihmiselle sekä ilossa että rinnalla kulkijana elämän vaikeina hetkinä


Sari oli lahjakas
pianisti ja harmonikan soittaja


HENGELLISIÄ LAULUJA PALVELUKODEILLE (2021)
Johanna Rantanen, lauluja huilu
Sari Järä, harmonikka
Hanna-Leena Toivola, piano
Editointi: Markus Monteiro Kartano




Sari oli hyvin lahjakas ja monipuolinen nainen. Hänen sanallinen ja kirjallinen ilmaisunsa oli hyvää ja selkeää, puhuttelevaa ja samalla lohdullista. Hän oli myös musikaalinen; rakasti musiikkia, soittamista, laulamista ja musiikin kuuntelemista. Musiikki myös yhdisti ja toi oman merkityksensä ja vivahteensa moniin hänen ystävyyssuhteisiinsa.

Sari näki Jumalan ja Hänen armonsa suurempana, kuin mitä ihmisen mieli kykenee ymmärtämään. Se toi suurta lohdutusta ja turvaa monelle elämänsä kompastuksissa. 

Valkoviiksiset ystävykset
Katri Harhama ja Sari

Sairastuttuaan vakavasti Sari kantoi vahvana taakkansa huumorin ja hyväksymisen kautta. Sari ei pelännyt kuolemaa, vaan oli asian kanssa sinut ja luotti Korkeimman suojelukseen. Hän ei ollut sairaudesta katkera, vaan eli päivänsä yksi kerrallaan kiitollisena jokaisesta uudesta aamusta. Sari etsi ilon ja merkityksen jokaiseen hetkeen sieltä, mistä se oli saatavilla. 

Lahjaksi annettu

Me jäämme kaipaamaan häntä, hänen iloista ja rempseää luonnettaan. Sarilla oli aina positiivinen näkökulma ja ote asioihin. Se elämänilo myös välittyi kaikkiin meihin, jotka olemme olleet hänen kanssansa tekemisissä.

Sari Järä nautti luonnosta
ja pitkistä kävelylenkeistä

Sari oli työssään läsnä koko olemuksellaan ja persoonallaan, mikä oli riemastuttavaa ja raikasta. Sari oli kursailematon ja rohkea, itselleen uskollinen.

Sari oli ikään kuin “tunne” meidän sydämissämme, jotka hänet saimme henkilökohtaisesti tuntea. Se tunne on pilkettä, positiivisuutta, riemua sekä uusia raikkaita tuulia. Jatkukoon tuo tunne seurakunnassamme ja eläköön Jumalan rakkaus meissä yhtä elävänä ja rohkeana edelleenkin.

Sari oli näyttävä persoona Lammin katukuvassa,
ja hän oli rakastettu paitsi Lammin seurakunnan kappalaisena,
myös yksityishenkilönä laajasti

Sarin olemus oli kuin vaaleat keveät pilvet, kultaiset kiharaiset hiukset taivaalla liehuvina. Liekki, joka täällä hänen kanssaan paloi, on pidettävä edelleen elossa. Elämä on lahja, se ei ole itsestäänselvyys. Sitä ei saa heittää hukkaan. 



YLISTYSLAULU ELÄMÄLLE (2020)
Suomen luonnon päivän kunniaksi 


Runo: Raili Malmbergin Ylistyslaulu elämälle
Kappale: Chopin, Preludi C Op 28, Hanna-Leena Toivola
Lukija: Sari Järä
Editointi: Markus Monteiro Kartano



Saria tulee ikävä, hänen olemustaan, vitsejään, naurua ja seuraa. Myös häntä pappina tulee ikävä. Olemme viettäneet yhdessä paljon aikaa. Olemme itkeneet, nauraneet, musisoineet, harrastaneet liikuntaa, matkustelleet. Hän on meille tärkeä, emmekä olisi vielä halunneet hänestä luopua - emme ystävänä emmekä pappina.

 

Täty ja tytyt. Katja Pietikäinen, Paula Kalanen, Sofia Tuomainen, Mira Pietikäinen ja ite täty 😊


Sari Järän muistolle:

Kunpa tuulet sua kuljettaa,

sinitaivaan rannan taa.

Kunpa rakkautes kannattaa, 

meitä voi aina rajan taa.

Sinituulina kuljet, 

kuljet paikkaan nyt rakkaimpaan;

luona Jumalan levon sä saat.

Muistos meitä nyt kannattaa,

Ikirauhaan sut jättää saan. 

 

  

Muistokirjoitus: Katri Harhama, Eija Mustjoki, Markus Monteiro Kartano / Lammin seurakunta

Runo: Eija Mustjoki

Media: Eija Mustjoki, Maaret Manninen, Mira Pietikäinen, Markus Monteiro Kartano



Blogijulkaisua on muokattu 6.8.2022: virheellinen vuosiluku on korjattu sekä kaksi uutta kuvaa kuvateksteineen on lisätty.










Kommentit

  1. ihana muisto kirjoitus❤️

    VastaaPoista
  2. ❤️ Sarille 🥂

    VastaaPoista
  3. Tulin Suomen 94 Ja 95 tavatiin. Niin aito ja kaunis ihminen. Meitä oli noin 7 naisia joka kokoontui keran kk hengellisistä asioista jakamaan. Ryhmä pienentyi pikkku hiljaa, mutta minä ja Sarin jatkettiin syvän ystävyyttä . Kävin Lammin kirkkossa ensimäinen kertaa kun Sari vihkiytynyt Papiksi muistakseni 2007 . Pyhäjärvi kavin hänen sukulais tervehtimään . Sarin äiti muutii palvelu taloon muistin ja vanhukseen takia ja olin niin otettu että hänen äiti vielä muisti minut. En silloin ostanut arvattava että samaa kirkko tulisi pitää Sarin hautajaiset 😭💔 Elämä on niin epäreilu! Elämäni paras ystävä, RIP ❤️

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa Sekakuoro 5G:n laulajaksi!

Hartauskirjoitus: Lähimmäinen