Tekstit

Pidämme siitä hyvää huolta

Kuva
Pidämme siitä hyvää huolta Lammin uuden seurakuntatalon, Katariinan tuvan, käyttöön siunaamisen juhla su 21.1.2024 Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle kodille.” Luuk. 10:5 PIISPANMESSUSTA  KATARIINAN TUVALLE Uusi seurakuntatalo täyttyi hyväntuulisista seurakuntalaisista, jotka saivat uuden seurakuntatalon - Katariinan tuvan - käyttöönsä sunnuntaina 21.1.2024. Päivän aloitimme viettämällä piispanmessua Lammin kirkossa. Kirkkoon saapui lähemmäksi noin kaksisataa seurakuntalaista, ja suoraa verkkolähetystä oli seuraamassa yli sata henkilöä. Messun liturgina oli piispa Matti Repo, avustivat Petri Laine, Heidi Somervuori ja Heli Ulvinen. Kanttorina oli Hanna-Leena Toivola. Musiikissa palveli kirkkokuoro. Piispanmessun alussa ja lopussa oli juhlava kulkue. ”Katariinan tupaan päin askeleeni  narskuvat hangessa näin. Hiljaa leijaa hiutaleet kirkkomaan läpi kun kävelen. Messu oli kirkossa  piispa Revon johdolla. Katariinan tuvassa kahvi jo odottaa kansaansa. Kohta piis

Lammin seurakunnan kirkkokuoron historiaa

Kuva
LAMMIN SEURAKUNNAN KIRKKOKUORON HISTORIAA Asta Granat-Tapaila 9.11.2023 Kiitoslaulu kajahtaa - Lammin kirkkokuoro 75 vuotta juhlakonsertti 9.11.2023 Syntyvaiheita Vaikka nykymuotoisen kuorotoiminnan katsotaan alkaneen vasta vuoden 1948 aikana, on kirkkomusiikkia laulettu jo aiemminkin. Kanttorien tekemän selvityksen mukaan on vuonna 1924 harjoitettu laulu- ja kuorotoimintaa. Etupäässä talot, jotka sijaitsivat kirkonkylän alueella, olivat harjoituspaikkoja, mutta myös Riikosissa, Kivismäessä ja Jahkolan Simolassa on pidetty harjoituksia, Syrjäntaustan Soilassa oli elokuussa 1924 45 laulajaa. Mutta jokinmoinen kuoro lienee ollut kirkossa laulamassa vuonna.1920, kun kirkko korjauksen jälkeen vihittiin uudelleen käyttöön.  Kanttori Alfred Lagerlöf (1890 – 1947) kirjoittaa vuosikertomuksessaan srk:n kanttorin työstä, että laulamista on vaivannut kirjojen puute ja lisäksi ”tuntuu laulun harrastusta olevan ainoastaan naisissa vanhemmissa ja nuoremmissa. Ani harva vanha mies, nuorista puhumatt

Kivennavan Pyhän Pietarin kirkko 1808–1939

Kuva
KANSATIETEELLINEN HARVINAISUUS Käsiteltävä erityisellä huolellisuudella Pienoismalli Lammin kirkon asehuoneessa KIVENNAVAN KIRKKO Kivennavan historiassaan kuudes kirkko valmistui 1808 ja vihittiin 29.6.1812 Pietarin päivänä tullen tämän pyhimyksen nimikoksi. Ajan myötä kirkkoa korjattiin kolmasti, alkuaan keltavalkoisen ja paanukattoisen temppelin saadessa 1929 tämän ulkoasunsa. Kirkon rakentajasta ei ole täyttä varmuutta, mutta tyylinsä vuoksi sitä pidetään savitaipalelaisten Juhon tai Matti Salosen työnä. Kirkkosali oli tapulista nähden poikittain, minkä vuoksi kupolien ristit ovat erisuunnin, sakasti ja alttari vasemmassa sakarassa. Tämä tiettävästi maailman toiseksi suurin puukirkko poltettiin 1.12.1939 vetäytyvien joukkojemme toimesta. Rekonstruktio Martti Mikkolainen,  värit Tauno Hämäläinen Tässä Kivikirkko-julkaisussa käytetty teksti on uudelleenjulkaisu. ***** Tämä pienoismallikirkko on ainutlaatuinen rekonstruktiotutkielma, johon liittyy kaksikin suurta kulttuurimme ja valtio

"Lempeän katseesi alla" - voimauttava valokuva

Kuva
  Uutta toimintaa seurakunnassa Lammin seurakunta järjesti työpajan ”Lempeän katseesi alla” - hyödyntäen ”Voimauttava valokuva” -menetelmää. Pappimme Heidi Somervuori otti vastaan ilmoittautumiset. Hän oli myös mukana käytännön järjestelyissä koko ajan. Kurssin vetäjänä toimi rovasti Kimmo Hurri Janakkalasta. Hän on saanut koulutuksen tähän menetelmän kehittäjän, Miina Savolaisen, kurssilla. Miina Savolainen kuvasi Maailman ihanin tyttö –projektissa kymmentä Hyvösen lastenkodissa kasvanutta tyttöä. Miina Savolainen teki kuvista Maailman ihanin tyttö -kirjan, jossa on aivan upeita kuvia tytöistä. Heitä on kuunneltu ja toteutettu tyttöjen toiveita. Rovasti Kimmo Hurri esitteli ”Lempeän katseesi alla” -työpajan Lammin kirkossa Tuomasmessun jälkeen 12.2.2023. Ensimmäinen kerta keskiviikkona 26.4.2023 Ensimmäistä kokoontumista varten olimme saaneet ohjaajaltamme Kimmo Hurrilta ohjeet etukäteistehtäviin. Oli aika haastavaa löytää ja valita suuresta kuvamäärästä omat tärkeät kuvat. Kuvat itse

Seurakunnan varhaiskasvatuksen työn monipuolisuus voi päästä yllättämään

Kuva
Monesti on joutunut jopa perustelemaan, miksi lastenohjaaja tekee ns. täyttä työaikaa viikossa. ”Eihän niillä ole kuin muutama kerho viikossa; vähän leikkivät lasten kanssa ja opettavat lapsia leikkaamaan viivaa pitkin.” Voikin tulla yllätyksenä, että vähissä ovat nykyään ne kerrat, kun viivaa pitkin leikataan. Kädentaitoja harjoittelemme kyllä paljon; maalaamme, piirrämme, kokeilemme erilaisia taiteen tekemisen tekniikoita, leivomme, kylvämme ja kyllä; myös harjoittelemme saksien käyttöä. Lastenohjaajien suunnitteluajasta meneekin yllättävän paljon aikaa kerhojen kädentaitojen suunnitteluun. Se otetaan huomioon viikkotyöajan suunnittelussa. Ja siitä ”vähän” leikkimisestäkin olemme jo luopuneet: me leikimme. Ja paljon. Usein olemme siivet selässä mukana keijuprinsessojen etelänmatkoilla tai passin tarkastajina lentokoneessa ja joskus myös lentokapteeneina. Usein pääsemme myös ravintoloihin asiakkaaksi tai lääkärin vastaanotolle. Välillä leikki kestää vähemmän aikaa, välillä pidempään