Kivikirkko

Kerran kuukaudessa, kuun viimeisenä keskiviikkona, virsikahvilan jäsenet kokoontuvat Vapaaehtoiskeskus Keitaan tiloihin. Paikalle saapuu noin kymmenkunta henkilöä viettämään aikaa yhdessä ja laulamaan virsiä.  Virsikahvilan vetäjänä ja perustajana toimii seurakunta-aktiivi Raija Salo. Keidas on oiva paikka Virsikahvilalle, sillä sen olohuonemainen olemus sopii rentoon yhdessäoloon ja kahvitteluun.  Raija Salo (toinen henkilö vasemmalta päin katsottuna) alustamassa seuraavaksi veisattavan virren. Syntynyt vapaaehtoistyön tuloksena  Raija suunnittelee jokaisen tapaamiskerran siten, että ainakin osa laulettavista virsistä liittyy tiettyyn teemaan, monesti lauletaan seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen virsiä kirkkovuoden mukaan.  Ja kun kokoontuminen pääsee alkuun, niin ei kerkeä kulua montaa tovia, kun ensimmäinen virsi jo lauletaan. Raijan vetämä Virsikahvila pyörii puhtaasti vapaaehtoisvoimin, ja se on Lammin seurakunnan tukemaa toimintaa. Iso kiitos kuuluu Raijalle, joka on jaksanu

  TET-harjoittelussa Lammin seurakunnassa Teemu Oksanen, 14, Hakkalan koulusta haki Lammin seurakuntaan tettiin (TET-jakso eli työelämään tutustuminen), sillä hän halusi tietää, kokea ja nähdä, mitä kaikenlaisia työtehtäviä sieltä löytyy. Teemu oli tutustumassa seurakunnan toimintaan aikavälillä ma 28.11. – pe 2.12.2022. Tuon viikon aikana Teemu tutustui läheltä eri työaloihin, ja hän otti osaa erilaisiin tilaisuuksiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä blogissa Teemu kertoo, mitä hän koki ja mitä hänelle jäi mieleen tutustumisjaksosta. MAANANTAI Menin tänään seurakuntatalolle, jossa pääsin kuulemaan, mitä tiedottaja Markus Monteiro Kartano tekee työssään ja näkemään, miltä seurakuntatalo näyttää sisältä. Pidin siitä, millaisia asioita pitää suunnitella esimerkiksi tiedotusta tehdessä, kuten siitä, millaiselle kohdeyleisölle tiedotteita tehdään, tai miten monimuotoisesti tiedotteet pitää tehdä. Teemu tutustumassa tiedottamiseen. Tiedottaminen on monenlaista vaikuttamista ja ti

Lammin kirkkokuoro oli laulamassa Adenttivesperiä muiden kuorojen ohella Hämeenlinnan kirkossa su 27.11.2022. Ensimmäisen adventtisunnuntain alkuillassa Lammin seurakunnan kirkkokuoro matkasi Hämeenlinnaan osallistuakseen Armas Maasalon Adventtivesperin esitykseen. Kantakaupungissa oli myös kirkkokuoro Hauholta, Tawastica-kuoro ja Vanajaveden nuorisokuoro. Liturgina oli pastori Heikki Toivio, uruissa kanttori Heikki Seppänen ja kuoron johtajana kanttori Sonja Seppänen. Esitystä oli harjoiteltu pari viikkoa aikaisemmin ja jo silloin sai vaikutelman, että onnistuttaisiin. Jos oli urkuparvi täynnä laulajia, sitä oli myös kirkkosali. Tuntui mukavalta olla mukana. Suuressa kuorossa laulaminen luo tiivistä yhteishenkeä ja eräänlaista sielun iloa. Varsinkin Hoosianna kaikui erityisen komeasti ja sai kohokohtansa. Muukin musiikki Adventtivesperissä oli kaunista ja yleisökin lauloi virsiä. Onnistuminen on usein kiinni johtajasta ja niin nytkin, Sonja Seppänen ”loihti meidät laulamaan” harjoituk

Eläkeläisten kerhon vieraana torstaina 17.1 oli palvelupäällikkö Riitta Sandberg , joka kertoi maukkaan lounaan jälkeen Lähetysseuran toiminnasta diaesityksen avulla. Kerholaiset saivat hienosti tiivistetyn kuvauksen siitä, mihin Lähetysseuralle suunnatut lahjoitukset menevät ja miten niitä kohdemaissa käytetään. Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö Riitta Sandberg: "Hyvä sanoma leviää usein arjessa pienten asioiden kautta" Pakistanissa on rakennettu kirkkoja, ja nyt niihin pitäisi saada kirkonkelloja. Kellojen soittohan aina muistuttaa kristittyjen ja kirkon olemassaolosta maassa, niin Pakistanissa kuin meillä Suomessakin. Kellojen soitto myös kertoo kristillisyydestä islamilaisessa maassa, jossa elämä kristittynä on rajoitetumpaa. Nepalissa on pieni luterilainen kirkko, johon kuuluu erityisen paljon niin sanottuja alempikastisia. Virallisesti kastijärjestelmä on lakkautettu jo 1960-luvulla, mutta se vaikuttaa yhä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lammin seurakunta on tukenu

Hautaamista, hautapaikkaa ja hautausmaata koskevat lukuiset eri säädökset, joista on määrätty niin kirkkolaissa , kirkkojärjestyksessä , hautatoimilaissa , joiden lisäksi on olemassa asetuksia terveydensuojelusta sekä kuolemansyyn selvittämisestä. Edellä mainittujen kylkeen kuuluu vielä Kirkkohallituksen julkaisemat yleiskirjeet , jotka sisältävät suositusluonteisia ohjeita seurakunnille.   HAUTAUSMAAN PERUSTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Aluehallintovirasto voi myöntää rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle tai sen rekisteröidylle paikallisyhteisölle taikka muulle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perustaa hautausmaa. Hautausmaan perustamisesta, laajentamisesta ja lakkauttamisesta päättää kirkkovaltuusto . Päätöksen vahvistaa kirkkohallitus . Kirkkovaltuusto hyväksyy jokaista hautausmaata varten hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman , jotka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Hautausmaakaava on yleiskartta , joka osoittaa hautausmaan

Näkymä Lammin hautausmaalla Suurin osa meistä kantaa huolta läheistensä viimeisestä leposijasta hautausmailla. Asia koskettaa aina, kun läheinen siirtyy ajasta ikuisuuteen. Moni miettii nykyisin jo elinaikanaan, että miten voisi omalta kohdaltaan asiaa järjestellä etukäteen. Yhä useampi esittää toiveensa lähisuvulle hautaustavasta, paikasta minne haluaa tulla haudatuksi ja toiveet muista järjestelyistäkin. Osa ihmisistä kirjaa nämä ajatuksensa myös muistiin ns. viimeisenä tahtonaan. Miksi näistä asioista kannetaan huolta? Suomessa suvut ovat nykyisin hajaantuneet eri puolille maata ja maapalloa. Aikaisemmin suvut asuttivat samoja seutuja vuosisatoja, joten oli helppoa ajatella tulevansa haudatuksi sukuhautoihin tai ainakin samalle hautausmaalle. Tuolloin myös hautojen hoito jatkuisi niin kuin oli ennenkin ollut eli lähisuku hoitaa haudat. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen, kun yhä useammalla on läheisiä haudanlevossa satojen kilometrien päässä. Miten pystyy pitämään haudat hyväss