Tekstit

Miksi Kirkkoon kannattaa kuulua?

Kuva
[PODCAST] Miksi kirkkoon kannattaa kuulua? (YouTube) Olen pohtinut asiaa. Omalta kohdaltani asia on selvä: haluan kuulua kirkkoon. Miten osaan perustella kirkon ja seurakuntaan kuulumisen merkitystä keskustelussa, jossa kyseenalaistetaan tai vähätellään kirkkoon kuulumisen merkitystä? Ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari piti aiheesta aamuhartauden radion Yle 1 kanavalla tiistaina 17.5.2022 klo 6.50. Hartaus on kuunneltavissa edelleen Yle Areenassa. Se löytyy hakusanalla Aamuhartaus. Lainaan tässä myös hänen ajatuksiaan. Kristiina Huotari pohti, miksi kuntosalilla käymisen tärkeyttä on helppo perustella. Kuntoilu edistää ihmisen fyysistä, ja myös henkistä hyvinvointia. Kirkkoon kuulumisen merkitystä ja tärkeyttä on vaikeampi sanoittaa. Uskonasiat nähdään niin kovin henkilökohtaisina asioina. Kun pohditaan kirkon ja seurakunnan merkitystä, helposti tuijotetaan vaan sitä, miten paljon sunnuntain jumalanpalveluksissa käy ihmisiä. Jotkut kirkkopyhät ovat suosittuja, väkeä on tavall

Ruoka-apua Tuuloksesta vapaaehtoisvoimin

Kuva
Ruoka-apua Tuuloksesta vapaaehtoisvoimin 💓 Kivikirkko-podcast (YouTube)  - kuuntele tämä juttu! Ruoka-apu kuuluu Hyvän tahdon ruokarinkiin Lammin seurakunta on mukana Hyvän tahdon ruokajakelun verkostossa (HTR). Toiminnasta vastaa Työvalmennussäätiö Luotsi. Ruoka-apu on yksi  tapa, jolla voidaan helpottaa erilaisista elämäntilanteista aiheutuvaa aineellista hätää. Luotsi organisoi säilyt ystä ja toimintaa kaupungissa ja tuo ruokaa paikallisesti edelleen toimitettavaksi pitäjiin. Ruokaa hakee kaikenikäiset, on kaksikymppisiä, pariskuntia, perheitä ja ikäihmisiä Ruoka-apua jaetaan Ydin-Hämeessä Tuuloksen seurakuntakeskuksesta Jakelu Ydin-Hämeen alueella siirtyi Lammin seurakuntaan ja Tuuloksen seurakuntakeskukseen Vapaaseurakunnalta viitisen vuotta sitten. Ruokatarvikkeita saadaan kaupungista,  Luotsin toimittamana, paikallisten toimijoiden, Tuulos rievän ja Tokmannin lisäksi. Myös Mokian (Hämeen Mokia ry on kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö Hauholla) kautta saadaan isoja er

Viestipyhiinvaellus 2022

Kuva
Viestipyhiinvaellus 2022 Viestipyhiinvaellus yhdistää yli 1000 kilometriä,  Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöt Suomessa sekä  laajan joukon kumppaneita yhteiselle matkalle. Viestipyhiinvaelluksella kuljetaan kohtuuden, kestävyyden ja toivon tiellä Savonlinnan ja Ahvenanmaan välillä kesällä 2022. Viestipyhiinvaellus kulkee Pyhän Olavin mannerreittiä pitkin Savonlinnasta Turkuun. Vaellus jatkuu Pyhän Olavin merireittiä pitkin kohti saaristoa ja Ahvenanmaan Jomalaa. Vaellus yhdistää kesän aikana kuusi hiippakuntaa, noin 40 seurakuntaa ja lukemattoman määrän erilaisia yhteistyökumppaneita. Matkaa Savonlinnan ja Jomalan välillä on noin 1000 kilometriä.  Vaellustapahtuma käynnistyy helatorstaina 26.5.2022 Savonlinnan Tuomiokirkosta , jossa piispa Seppo Häkkinen lähettää matkaan viestin ja viestivaelluksen kohti Turkua. Savonlinnassa järjestetään samana päivänä myös muita juhlallisuuksia ja Riihisaaren museossa pyhiinvaellusinfopisteen avajaiset. Turun Tuomiokirkossa viestin vastaanottaa ar

Diakoniatyöntekijä?

Kuva
Diakoniatyöntekijä? Mitä sinä teet muuten nykyään? - Olen töissä Lammin seurakunnassa. - Ai, mitä sinä siellä teet? - Olen diakonityöntekijä, teen diakoniatyötä. - Okei… Niin siis mitä se oikeastaan tarkoittaa? Mitä diakoni oikein tekee? Mitä diakoni/diakonissa sitten tekee? Diakoniatyö on monipuolisuudessaan vaikeasti määriteltävää työtä. Usein selitän sen lyhyesti kirkon auttamistyöksi, mutta mitä se tarkoittaa oikeastaan käytännössä? Välillä leirejä, retkiä, kerhoja, piirejä, hartauksia ja tapahtumia, mutta entä se arkityö? Tässä kuvaus yhdenlaisesta diakoniatyöntekijän työpäivästä. Asiakastapauksissa kaikki faktat ja nimet on muutettu, mutta kokemukset on yhdistelty todellisista kohtaamisista. Ovi diakoniatyössä Kun tulen aamulla työpaikalle, juon kahvit meidän seurakuntatalon työntekijöiden kahvihuoneessa ja kuulen samalla, missä muut ovat? Onku joku lomilla tai peräti sairaslomalla? Mitä on tulossa viikon mittaan? jne. Kahvin jälkeen vetäydyn työhuoneeseeni ja pian oven takana se

Hartauskirjoitus: Lähimmäinen

Kuva
  Rebekka Huttunen (Kuva vuodelta 1982) Sunnuntaina 29.8. eli 14. sunnuntai  helluntaista evankeliumiteksti on Markuksen evenkeliumissa luvussa 12: 41 - 44. Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi. Kirkkomme opetuksen mukaan Jeesus oli elämällään  ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Hyvät teot lähimmäisten hyväksi ovat parasta, mitä voimme tehdä. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Minul

Lammin kirkon korjaus vuosina 1918-1920

Kuva
Lammin kirkon korjaus vuosina 1918-1920: kotiseutuneuvos Kaisu Koskue pitämässä juhlaesitelmää Lammin kirkossa su 22.8.2021 Lammin kirkon sisäosat ennen paloa Palo Lammin kirkko ja tapuli paloivat sisällissodan loppupuolella 29. 4. 1918. Tämä palo liittyy Tuuloksen Syrjäntaan taisteluun ja sen jälkinäytökseen. Täällä ollut saksalaisosasto sytytti ennen perääntymistään punaisten asevarastona olleen tapulin tuleen ja palava tapuli sytytti kirkon tervatun paanukaton. Tapulin ja kirkon tulipalo sai riehua vapaasti, sillä kirkonkyläläiset pelkäsivät Syrjäntaan taistelun toisintoa Lammillakin ja he lähtivät pakoon etupäässä Evolle ja Padasjoen Auttosille saakka. Lammin kirkko palon jälkeen   Lammin seurakunta oli jo vuonna 1910 hankkinut uuden paloruiskun, joka ”warmasti voi lähettää wettä kirkon harjalle”. Vanhan ruiskunsa seurakunta myi Lammin kunnalle. Uusi ruisku paloi tapulissa ja kuka sitä olisi käyttänytkään, kun Kirkonkylä oli lähes tyhjä. Palanut kirkko Palanut kirkko oli korjattu j

Striimaajan työpäivä

Kuva
Striimauksen  äänilähde,  pääkamera ja lisäkamerat  Koronapandemian johdosta jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin tuli kokoontumisrajoituksia. Haastavassa tilanteessa oli miettivä uusia toimintatapoja, yksi merkittävimmistä on ollut striimausten eli suorien nettilähetysten aloittaminen. Iso vaikeus oli siinä, ettei kenelläkään seurakunnan työntekijöistä ollut juuri lainkaan kokemusta nettilähetysten tekemisestä. Striimattujen lähetysten toteuttaminen onkin ollut pitkä oppimatka, ja  aikaa myöten  lähetykset ovat huomattavasti kehittyneet. Alkuvaiheessa jumalanpalvelukset nauhoitettiin, editoitiin ja julkaistiin myöhemmin samana päivänä. Haittana oli työläs editointi- ja julkaisuprosessi ja pohjimmiltaan se, ettei kukaan pystynyt seuraamaan jumalanpalvelusta reaaliajassa. Striimaajan työpöytä - teippirullaa tarvitaan paljon UUDEN OPPIMISTA Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan asteittain hankkimalla uutta viestintäteknologiaa seurakunnan käyttöön. Panostimme