Ruoka-apua Tuuloksesta vapaaehtoisvoimin

Ruoka-apua Tuuloksesta vapaaehtoisvoimin 💓

Kivikirkko-podcast (YouTube) - kuuntele tämä juttu!




Ruoka-apu kuuluu Hyvän tahdon ruokarinkiin

Lammin seurakunta on mukana Hyvän tahdon ruokajakelun verkostossa (HTR). Toiminnasta vastaa Työvalmennussäätiö Luotsi. Ruoka-apu on yksi  tapa, jolla voidaan helpottaa erilaisista elämäntilanteista aiheutuvaa aineellista hätää. Luotsi organisoi säilytystä ja toimintaa kaupungissa ja tuo ruokaa paikallisesti edelleen toimitettavaksi pitäjiin.


Ruokaa hakee kaikenikäiset,
on kaksikymppisiä, pariskuntia,
perheitä ja ikäihmisiä


Ruoka-apua jaetaan Ydin-Hämeessä Tuuloksen seurakuntakeskuksesta

Jakelu Ydin-Hämeen alueella siirtyi Lammin seurakuntaan ja Tuuloksen seurakuntakeskukseen Vapaaseurakunnalta viitisen vuotta sitten. Ruokatarvikkeita saadaan kaupungista,  Luotsin toimittamana, paikallisten toimijoiden, Tuulos rievän ja Tokmannin lisäksi. Myös Mokian (Hämeen Mokia ry on kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö Hauholla) kautta saadaan isoja eriä. Keväisin ja syksyisin saadaan paikallisia maataloustuotteita.  Pienimuotoisia lahjoituksia saadaan sieltä täältä. Viimeksi saatiin tuoretta vastaleivottua pullaa. Aiemmin saatiin Ville Haapsalon Hatsapureja; Kruusialaisia juustoleipiä. Joskus saadaan kukkasia. "On ollut mukava jakaa kaikille jotain", iloitsee toiminnasta vastaava seurakunnan kappalainen Petri Laine.

Osallistujamäärä on pikkuhiljaa kasvanut. Alussa ruokaa jaettiin kymmenestä kahdenteenkymmeneen hakijalle.  Nykyinen hakijamäärä määrä on viidenkymmenen henkilön luokkaa. Alussa kävijöitä oli niin vähän, että yhteinen kahvihetki seurakunnan tiloissa oli mahdollinen. Vähitellen ruuanhakijamäärä on kasvanut noin kuuteenkymmeneen, jolloin kahvihetki ei enää ole toteutettavissa nykyisten resurssien puitteissa.

Maija Ojala, vapaaehtoinen.  Vie pahvilaatikoita kierrätykseen
Maija Ojala, vapaaehtoinen,
vie pahvilaatikoita kierrätykseen


Vapaaehtoistyö on  yhdessä tekemisen riemua

Ruokajakelua tuotetaan käytännössä etupäässä vapaaehtoistyön voimin Tuuloksen seurakuntakeskuksen idyllisessä miljöössä. Kuusi vapaaehtoista “konkaria” on täydessä työn touhussa ruoka-avun merkeissä aurinkoisena torstai-iltapäivänä seurakuntakeskuksen sisätiloissa. "Tämä on esimerkki itsenäisestä hyvin vastuullisesta vapaaehtoistyöstä", pohtii Petri Laine. Viikosta toiseen porukka on sitoutunutta eikä koskaan tarvitse olla huolissaan, ettei homma toimisi.  Yhteistyö on mukavaa ja saumatonta. Nyt toiminta on riittävää suhteessa tarpeeseen, jos haluttaisiin jotenkin laajentaa, tarvittaisiin lisää resursseja ja vapaaehtoisia, tämä porukka on niin uskollinen, että on menty hyvin pitkälle sillä.

Osa vapaaehtoisista tulee jo kahdeltatoista torstaisin seurakuntakeskukseen ruuanjako tehtäviin, ja viideltä alkaa varsinainen ruuanjako, jolloin työpäivä on pitkä. Lisäksi maanantaisin ruokaa hakee pari henkilöä. Vapaaehtoistyössä tullaan tutuksi keskenään. Pirkko Sundström, Eila Terho, Maija Ojala ja Arja Salmi ovat Tuuloksesta sekä Reino Virolainen  (Rein Tamme) ja Pirjo Salminen Lammilta.

"Jos tarvitaan apua niin autetaan, tulin auttamaan", kertoo Virossa syntynyt, mutta jo kauan Suomessa asunut Reino Virolainen. Ollaan hyvä ja sopivankokoinen porukka ruokaa jakamaan, pohtivat muut vapaaehtoiset.

Eila Terho muistelee tehneensä vapaaehtoistyötä ainakin 3 vuotta. Tulin mukaan Arja Salmen kautta, joka on ollut toiminnassa mukana alusta saakka, huhtikuusta viisi vuotta sitten. Hyvin tämä alkoi alusta saakka. Aikojen alussa ruoka saatiin Tuuloksesta; marketeista ja Tokmannilta. Nyt noin vuoden verran, viime syksystä  on saatu Hämeenlinnan keskustan alueelta. Luotsin auto tuo ruokatarpeet ja vie muuallekin.

Arja Salmi toteaa, että on tosi kiva kun saa olla ihmisten kanssa.  Monet ovat olleet pitkään. Petri Laine vastaa toiminnasta. Vapaaehtoiset täällä pärjäävät hyvin ja tekevät itsenäisiä päätöksiä keskenään. Kaksi kerrallaan hakee ruokia. Jokaiselle osuu joka kolmas viikko ruuan haku kauppakeskus Tuulosen S-Marketista ja Tokmannilta sekä Tuulos Rievältä torstaisin. Maidot säilytetään jääkaapissa. Kirkkoherran entinen huone on nyt ruokien säilytyspaikkana.

Logistiikka on mietitty ruuan hakijoille
pöytäkunnittain tasapuolisesti

Ruokajakelussa huomioidaan tasapuolisuus ja sujuvuus

Kerran kuukaudessa torstaisin on palaveri vapaaehtoisten kanssa, jolloin toimintaa pyritään kehittämään. Logistiikka on mietitty ruuan hakijoille pöytäkunnittain tasapuolisesti. Ihmiset hakee ruuat täältä ja valitsevat itse mitä haluavat ottaa. Pöydät on numeroitu. Ruokaa hakee kutakuinkin vakiintunut sama porukka, joka istuu aina samaan pöytään. Vuorot pöytäkunnissa vaihtuu siten, että kaikki pääsevät vuorollaan valitsemaan ruokatarvikkeita ensimmäisenä, eli jokainen ryhmä saa olla vuorollaan ensimmäinen valitsemassa itselleen mieluista syötävää. Liha, kala ja maitotuotteet lasketaan tarkkaan, että jakaantuvat oikein ja tasapuolisesti hakijoille. Ruuat jaetaan kutakuinkin kaikki ja kierrätetään seuraaville, eikä mitään heitetä hukkaan. Kun kaikki pöydät on kiertäneet kerran, on mahdollista tulla myös toiselle kierrokselle.

Korona-aika toi mukanaan haasteita logistiikkaan. Ruokapussit jaettiin valmiiksi, eikä yhteistä hetkeä sisätiloissa voitu viettää. Ihmiset jonotti ulkona ja heille tehtiin säkit valmiiksi, näin mentiin monta kuukautta, mutta myös sitten vältyttiin tartunnoilta.

Osa vapaaehtoisista tulee jo kahdeltatoista torstaisin
seurakuntakeskukseen ruuanjako tehtäviin,
ja viideltä alkaa varsinainen ruuanjako,
jolloin työpäivä on pitkä 


Pidetään toisistamme huolta

Ruuan hakijat ovat jo tulleet tutuiksi keskenään. Paljon käy lammilaisia, suurin osa. Noin neljännes on Tuuloksesta. Varmaan Hauhon puoleltakin tulee, vapaaehtoiset pohtivat. Ruokaa saa vaan tulla hakemaan kaikki ketkä tarvitsevat,  uudet hakijat ohjataan uuteen pöytään. Pöytiä on lisätty tarpeen mukaan, aikoinaan oli kahdeksan pöytää, nyt on kaksitoista, kolmetoista pöytää.

Osa hakijoista tulee jo puolta tuntia aiemmin tavatakseen muita ja viettääkseen seurakunnassa mukavan tuokion. Ruokaa hakee kaikenikäiset, on kaksikymppisiä, pariskuntia, perheitä ja ikäihmisiä. Kaikki eivät pääse, kun ei ole autoa. Joku käy polkupyörällä, joku linja-autolla. Joillekin ruoka viedään, ketkä eivät pääse hakemaan, Petri Laineen kanssa erikseen sovitusti. Eli jos joku ei pääse, on sovittu, että soitetaan Petrille, jolloin järjestetään, että joku kaveri vie ruokakassin hänelle.


Teksti: Katri Harhama, Lammin seurakunnan tiedotustyöryhmä

Kivikirkko-Podcast (YouTube)


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivennavan Pyhän Pietarin kirkko 1808–1939

Lepää Herrasi huomassa - Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

Uusi seurakuntatalo - rakennusprojektin tilannekatsaus