Hyvin hoidetut urut soivat kauniisti

Huoltomiehet virittämässä Lammin kirkon urkuja

Lammin kirkon ja kappelin sekä Tuuloksen kirkon urut olivat huollossa 5.5. - 6.5.2020 välisenä aikana. Noiden kahden päivän aikana tehtiin perushuolto, jonka läpiviemisestä  vastasivat Seppo Heikkilä (Sepon Huolto ja Korjaus) sekä Kalevi Raitia (Kangasalan  Urkumiehet Ky). Tässä blogitekstissä kerrotaan, mistä urkujen huoltamisessa on oikein kyse.

Voiko urkujen huoltamisesta opiskella itselleen ammatin?

– Mitään varsinaisia kouluja ei ole. Oppia voi lähteä hakemaan ulkomailta, esim. Saksasta käsin, mutta Suomessa helpoin reitti on hakeutua  urkuja valmistavan yrityksen palvelukseen. Kisällin roolissa sitä vähitellen alkaa oppia uruista yhä enemmän, ja oma ammattitaito kasvaa sitä myöten. Me molemmat olemme aloittaneet tiemme urkujen parissa jo varhaisaikuisina, kuusitoista ja seitsemäntoista kesäisinä.  Olemme työskennelleet Kangasalan urkutehtailla: Seppo koneiston/tekniikan puolella ja  Kalevi pillipuolella. Nykyään ammattikunnan keski-ikä alkaa olla aika korkea. Kyllä tämä on sellaista ammattimies-/oppipoikatouhua, kertoo Heikkilä.

Kangasalan urkutehdas oli Suomen ensimmäinen urkutehdas ja se hallitsi aikansa urkumarkkinoita Suomessa. Se oli neljässä sukupolvessa toiminut perheyritys, joka valmisti vuosina 1844–1983.*

Seppo ja Kalevi tekevät säännöllisesti yhteistyötä eri projektien tiimoilta. Peruskunnostuksien ohella työtehtäviin lukeutuvat myös sopimushuollot ja äänitykset. Palveluihin kuuluvat myös pianojen ja harmonien viritykset.

Miksi urkuja täytyy huoltaa säännöllisesti?

– Tähän voin todeta, että määräaikaishuolletut urut toimivat varmasti paremmin kuin huoltamattomat - ihan yhtä lailla kuin määräaikaishuollettu auto. Jos huollon jättää välistä, niin vikoja voi alkaa kertyä ja viritysten taso alkaa laskea. Huoltoajankohta riippuu osaltaan mm. urkujen käytöstä, minkälaiseen paikkaan ne on sijoitettu ja soittiminen iästä. Sanotaan näin, että kerta vuoteen on hyvä tehdä perushuolto. Ja joissakin paikoissa käymme kaksi tai jopa kolme kertaa vuodessa, kertoo Heikkilä.

– Lammin seurakunnassa pidetään huolta siitä, että urut säilyvät hyvässä kunnossa ja soivat kauniisti. Lammin kirkon urut huolletaan vuosittain, muutaman kerran tarvittaessa. Lammin kirkon urut ovat siitä hyvä esimerkki, että säännöllisesti tehdyt huoltotoimenpiteet varmistavat sen, että isommilta ja kalliimmilta huoltokäynneiltä vältytään. On seurakuntalaisten etujen mukaista, että urut soivat kauniisti, toteaa Toivola.

 - Ja tosiaan, Lammin kirkon urut on aikoinaan oikein hyvin tehty, toteaa Heikkilä.

Urkujen kosteustasapainosta pidetään huolta pitämällä vesiastioita urkujen sisäosissa

Mitä huollon aikana tehdään?

– Huollon aikana urkujen koneisto tarkistetaan, ja että kaikki toimii koskettimia myöten. Tarkistamme myös eri äänikertojen menemisen päälle ja pois. Siinä on aika paljon tekniikka mukana. Uruissa menee erilaisia johtoja ja toinen on sitten tämä sointipuoli. Tarkistamme, onko tullut muutoksia sointiin. Paikat saattavat joskus elää ja joudumme korjaamaan muun muassa pillien ääntä ja katsomaan, että ne ovat vireessä. Uruissa saattaa olla roskia, ja myös kosteuslämpövaihtelut tilassa vaikuttavat urkujen kuntoon. Kiilat pitävät kieliä paikallaan, ja ne saattavat löystyä, jos tila on liian kuiva, kertoo Heikkilä.

–  Kanttorin työnkuvaan kuuluu huolehtia, että soittimet (urut) pysyvät peruskunnossa. Yksi asia on, että tekee yhteistyötä huoltomiesten kanssa ja sopii säännöllisistä huoltokäynneistä. Kanttori itse voi toki  huolehtia siitä, että sitä soitinta soitetaan säännöllisesti.  Ja käytössähän mahdolliset viat huomaa nopeammin. Puhtaanapito on yksi asia, eli päällisin puolin voimme siistiä ja huolehtia, ettei esim. jalkion alla ole roskia. Pölyn pitäminen poissa soittimesta on suositeltavaa. Ja sitten on se kostutus, joka on kaiken A ja O. Kostutuksella saadaan sopiva kosteustasapaino aikaan, mikä auttaa  pitämään  urkujen nahka- ja puuosat hyväkuntoisina. Olosuhteiden tulisi pysyä mahdollisimman stabiileina. Lisäksi kanttori voi virittää kieliäänikertoja. Tärkeää  on, että kanttori merkkaa myös omat havaintonsa ylös soitinhuoltovihkoon, jossa näkyvät myös merkinnät huoltokäynneistä. On ilo todeta, että olemme päässeet aika vähällä, ja urut ovat soineet nätisti, toteaa Toivola.

Hanna-Leena Toivola auttaa löytämään ei-toivotun resonanssin lähteen

Eroaako huolto kohteen mukaan?

– Lammin kirkon urut ovat sähköpneumaattiset, ja Tuuloksen urut ovat puolestaan mekaaniset. Keskeinen ero näiden kahden urkutyypin välillä on siinä, että mekaanisissa uruissa ei ole sähköjuttuja niin kuin Lammin kirkon uruissa.** Periaatteessa huoltotoimenpiteet ovat samat, mutta urkumalli-/tyyppi vaikuttaa siihen tapaan, miten työ viedään läpi. Huonosointisuus voi olla joskus seurausta siitä, että lintu on  lentänyt ja menehtynyt pillistöön. Syitä voi olla siis monia, mutta tärkein asia huollossa on saada urkujen sointi ja vireys kohdilleen, kertoo Heikkilä.

Kuinka kauan urkujen huoltoon menee aikaa?

– Se riippuu ihan siitä, kuinka suuri huollettavana oleva urut on. Voisi samaan tapaan sanoa, että kauanko maamies tekee toukoja - se riippuu siitä, kuinka paljon siinä on niitä hehtaareja ja lohkoja. Samoin on myös urkujen kohdalla, eli kuinka paljon siellä on äänikertoja. Urkujen rakenne vaikuttaa myös, koska ahtaiden urkujen parissa on haastavampaa työskennellä. Yleensä perushuolto Lammin kirkon urkujen parissa valmistuu yhden työpäivän aikana, mutta jos eteen tulee jotain isompaa/vaikeampaa juttua, niin meillä on optiona varapäivä. Vikoja ei urkuihin jätetä, toteaa Heikkilä.

Urkujen huoltaminen edellyttää asiantuntemusta

Onko urkujen huoltaminen kallista?

– Joku voi arvottaa tuntimäärään mukaan ja todeta, että työmme on arvokasta. Väitän kuitenkin, että saatamme olla hinnoissa samalla tasolla tai alhaisemmalla, kun verrataan muihin erityisammattilaisiin ja heidän liksoihinsa, kuten putkimiehiin tai vastaaviin. Mutta tässä on tämä työmäärä, sillä urkujen huolto vaatii kaksi huoltomiestä: toisen täytyy olla soittopöydän ääressä samaan aikaan, kun toinen on paikantamassa ongelmaa ja tekemässä vaikkapa virityskorjausta. Yksin tehdessä homma olisi erittäin hidasta ja työnjälki ei välttämättä olisi myöskään yhtä laadukasta. Yhdellä miehellä menisi ainakin kolme kertaa enemmän aikaa huoltotyön saamiseksi valmiiksi. Lisäksi voimme vuorotella erityisesti isojen viritysprojektien aikana, siten toisen korvat saavat välillä levätä. Myös työasennot voivat olla toisinaan huonot, kun paikat ovat niin hankalia ja ahtaita. On mukavaa, että voi vuorotella jonkun toisen kanssa ja joka toimii apukäsinä tarvittaessa - tuo ja ojentaa tarvittaessa työvälineitä ja tarvikkeita, kertoo Heikkilä.  

Onneksi ruokatauko on vasta edessä, sillä 
välillä joudutaan työskentelemään ahtaissa paikoissa

Miltä näyttää huoltomiehen työkalupakki?

– Kun urkuja huolletaan, tarvitaan erilaisia erityistyökaluja, joiden avulla voidaan hienosäätää urkujen sointia ja vireyttä. Työkalut ovat sellaisia, ettei niitä saa ihan mistä tahansa liikkeestä. Monet meidän käyttämistämme työkaluista ovat vanhojen mestareiden käyttämiä, ja ne ovat perintönä siirtyneet meille. Urkutehtaalla työvälineet tehtiin kaikki itse, ja joitain työvälineitä voi saada valmiina Saksasta. Erilaisilla urkuveitsillä tehdään itse urkujen äänitys eli se, miltä urut kuulostavat. Urkujen äänitys onkin oma taiteenlajinsa. Lammin kirkon urut edustavatkin tyypillistä 60-lukua, kertoo Heikkilä.

Seppo esittelee erikoistyökaluja, joita tarvitaan urkujen huollossa

Pieni kevennys näin loppuun...

–  Kerran olimme tekemässä urkujen huoltotöitä eräässä kohteessa. Paikalle saapui jo eläkkeellä oleva vanhempi naishenkilö, joka oli kiinnostunut tietämään tarkemmin huoltotöistä. Kun hän katseli tarkemmin työkalupakkiin, naishenkilö kysyi: "Voitko kertoa, mitä näillä tehdään?" ja osoitti armeijan kenttäaterimia. Vastasin hänelle: "Usko tai älä, pääasiassa sillä syödään." Usein meillä on eväät mukana, kun olemme pitkään töissä kohteella, muistelee ja toteaa Heikkilä.


URUT

Lammin kirkon 28-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1967 ja Tuuloksen kirkon 15-äänikertaiset urut ovat puolestaan vuodelta 1966. Molemmat urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.

Tuuloksen kirkon urut

Lammin kirkon urut

Blogiteksti: Markus Monteiro Kartano




* Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasalan_urkutehdas
**  Yleisin soittokoneisto on mekaaninen koneisto, jossa koskettimen liike välittyy ilmalaatikossa olevaan soittoventtiiliin puisten ja/tai metallisten abstraktien, vinkkelien ja vellojen avulla. Mekaaninen soittokoneisto pyritään rakentamaan siten, että se on riittävän kevyt nopeidenkin juoksutusten soittamiseen ja samalla riittävän tunnokas, jotta soittaja voi kokea olevansa mahdollisimman suorassa yhteydessä pilleihin. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Urut