Tervetuloa lukemaan Lammin seurakunnan blogia!




Tässä blogissa Lammin seurakunnan työntekijät kertovat seurakunnan kuulumisista, seurakuntaelämästä ja työstään sekä kohtaamisista seurakuntalaisten kanssa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lepää Herrasi huomassa - Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

Kuva
Lepää Herrasi huomassa  Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022) "Herra kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään.  Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään."  Lammin seurakunnan kappalainen Sari Järä kutsuttiin taivaan kotiin 4.7.2022. Sari menehtyi pitkään jatkuneen sairauden johdosta. Hän oli kuollessaan 52-vuotias.  Sari Järä Lammin kirkossa en simmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 2019 Laupeuden tiellä Sari oli kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun läänin Pyhäjärveltä. Lukion jälkeen hän halusi itsenäistyä ja päästä pieneltä paikkakunnalta uusiin, suurempiin kuvioihin. Hän lähti Vantaalle töihin, ja kaupan alalla kuluikin useita vuosia ennen kuin hän aloitti sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuaan hän sai heti töitä mielenterveysalalla. Työn ohessa hän piakkoin aloitti myös opiskelut Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Sarilla pappeus ei ollut heti mielessä, vaan ylipäänsä kiinnostus hengellisiin...
Lue lisää

Lähetystyöntekijä Hilma Ranttila

Kuva
  “LÄHETYSTYÖ ON JUHLAA. LÄHETYSTYÖ ON SUURTA JUHLAA" Liesolainen Hilma Ranttila oli lähetystyössä Ambomaalla. Siellä hän teki uhrautuvaa työtään vuosina 1924 – 1959. Ranttila toimi opettajana ja koulujen tarkastajana nykyisen Namibian pohjoisosissa. Hän täydensi opintojaan Englannissa. Ranttila työskenteli Namibiassa kaikkiaan kolme työakautta, yhteensä noin 30 vuotta. Suomeen hän palasi lopullisesti vuonna 1959. Hilma Ranttilan kotiin johtava tie Lammin Liesossa on nimetty Ambomaantieksi. Hänen keräämänsä afrikkalaisten esineitten kokoelma on nähtävillä Katariinan tuvalla (Lammin seurakuntatalolla). Kokoelma luovutettiin Lammin seurakunnalle 29.8.1979. Esineet otti vastaan  silloinen kirkkoherra Paavo Iskala. Kokoelma käsittää yli 60 esinettä, joista osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, kuten yhdestä puusta vesitetty tuoli. Ranttila kirjoitti myös  teoksen “Äitinsä kiroama : kuvauksia lähetystyöstä Ambomaalla”. Kirjan julkaisijana toimi Suomen lähetysseura (1935...
Lue lisää

Kivennavan Pyhän Pietarin kirkko 1808–1939

Kuva
KANSATIETEELLINEN HARVINAISUUS Käsiteltävä erityisellä huolellisuudella Pienoismalli Lammin kirkon asehuoneessa KIVENNAVAN KIRKKO Kivennavan historiassaan kuudes kirkko valmistui 1808 ja vihittiin 29.6.1812 Pietarin päivänä tullen tämän pyhimyksen nimikoksi. Ajan myötä kirkkoa korjattiin kolmasti, alkuaan keltavalkoisen ja paanukattoisen temppelin saadessa 1929 tämän ulkoasunsa. Kirkon rakentajasta ei ole täyttä varmuutta, mutta tyylinsä vuoksi sitä pidetään savitaipalelaisten Juhon tai Matti Salosen työnä. Kirkkosali oli tapulista nähden poikittain, minkä vuoksi kupolien ristit ovat erisuunnin, sakasti ja alttari vasemmassa sakarassa. Tämä tiettävästi maailman toiseksi suurin puukirkko poltettiin 1.12.1939 vetäytyvien joukkojemme toimesta. Rekonstruktio Martti Mikkolainen,  värit Tauno Hämäläinen Tässä Kivikirkko-julkaisussa käytetty teksti on uudelleenjulkaisu. ***** Tämä pienoismallikirkko on ainutlaatuinen rekonstruktiotutkielma, johon liittyy kaksikin suurta kulttuurimme ja va...
Lue lisää