Tässä blogissa Lammin seurakunnan työntekijät kertovat seurakunnan kuulumisista, seurakuntaelämästä ja työstään sekä kohtaamisista seurakuntalaisten kanssa.
Lammin kirkon korjaus vuosina 1918-1920: kotiseutuneuvos Kaisu Koskue pitämässä juhlaesitelmää Lammin kirkossa su 22.8.2021 Lammin kirkon sisäosat ennen paloa Palo Lammin kirkko ja tapuli paloivat sisällissodan loppupuolella 29. 4. 1918. Tämä palo liittyy Tuuloksen Syrjäntaan taisteluun ja sen jälkinäytökseen. Täällä ollut saksalaisosasto sytytti ennen perääntymistään punaisten asevarastona olleen tapulin tuleen ja palava tapuli sytytti kirkon tervatun paanukaton. Tapulin ja kirkon tulipalo sai riehua vapaasti, sillä kirkonkyläläiset pelkäsivät Syrjäntaan taistelun toisintoa Lammillakin ja he lähtivät pakoon etupäässä Evolle ja Padasjoen Auttosille saakka. Lammin kirkko palon jälkeen Lammin seurakunta oli jo vuonna 1910 hankkinut uuden paloruiskun, joka ”warmasti voi lähettää wettä kirkon harjalle”. Vanhan ruiskunsa seurakunta myi Lammin kunnalle. Uusi ruisku paloi tapulissa ja kuka sitä olisi käyttänytkään, kun Kirkonkylä oli lähes tyhjä. Palanut kirkko Palanut kirkko oli korjat...
Lepää Herrasi huomassa Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022) "Herra kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään." Lammin seurakunnan kappalainen Sari Järä kutsuttiin taivaan kotiin 4.7.2022. Sari menehtyi pitkään jatkuneen sairauden johdosta. Hän oli kuollessaan 52-vuotias. Sari Järä Lammin kirkossa en simmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 2019 Laupeuden tiellä Sari oli kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun läänin Pyhäjärveltä. Lukion jälkeen hän halusi itsenäistyä ja päästä pieneltä paikkakunnalta uusiin, suurempiin kuvioihin. Hän lähti Vantaalle töihin, ja kaupan alalla kuluikin useita vuosia ennen kuin hän aloitti sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuaan hän sai heti töitä mielenterveysalalla. Työn ohessa hän piakkoin aloitti myös opiskelut Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Sarilla pappeus ei ollut heti mielessä, vaan ylipäänsä kiinnostus hengellisiin...
“LÄHETYSTYÖ ON JUHLAA. LÄHETYSTYÖ ON SUURTA JUHLAA" Liesolainen Hilma Ranttila oli lähetystyössä Ambomaalla. Siellä hän teki uhrautuvaa työtään vuosina 1924 – 1959. Ranttila toimi opettajana ja koulujen tarkastajana nykyisen Namibian pohjoisosissa. Hän täydensi opintojaan Englannissa. Ranttila työskenteli Namibiassa kaikkiaan kolme työakautta, yhteensä noin 30 vuotta. Suomeen hän palasi lopullisesti vuonna 1959. Hilma Ranttilan kotiin johtava tie Lammin Liesossa on nimetty Ambomaantieksi. Hänen keräämänsä afrikkalaisten esineitten kokoelma on nähtävillä Katariinan tuvalla (Lammin seurakuntatalolla). Kokoelma luovutettiin Lammin seurakunnalle 29.8.1979. Esineet otti vastaan silloinen kirkkoherra Paavo Iskala. Kokoelma käsittää yli 60 esinettä, joista osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, kuten yhdestä puusta vesitetty tuoli. Ranttila kirjoitti myös teoksen “Äitinsä kiroama : kuvauksia lähetystyöstä Ambomaalla”. Kirjan julkaisijana toimi Suomen lähetysseura (1935...
Kommentit
Lähetä kommentti