Vapaaehtoinen - Arja-Leena Sibelius-Luhtala

Arja-Leena Lammin kirkossa
Vapaaehtoinen - "pienin askelin on hyvä edetä"

Halu tehdä hyvää, olla osana yhteisöä ja toimia pyyteettömästi – ne ovat piirteitä, jotka määrittävät vahvasti vapaaehtoistoimintaa. Arja-Leena Sibelius-Luhtalalla, 74, on pitkä historia Lammin seurakunnan kanssa. Hän on kokenut osallistumisen seurakunnan toimintaan mielekkäänä, niin työntekijänä, seurakuntalaisena kuin vapaaehtoistoimijana. 

– Minä olen mennyt vuonna 1987 päiväkerho-ohjaajaksi seurakuntaan. Sen jälkeen olen toiminut lähinnä lauluryhmissä ja sitten semmoisissa tapahtumissa, kuten esimerkiksi vaelluksen puvustamisissa ja muissa tällaisissa tehtävissä.  Olen ollut myös ehdokkaana seurakuntavaaleissa sekä ollut neljän vuoden ajan jäsenenä diakoniatyöryhmässä, mikä oli tosi mielenkiintoista. Silloin seurakunnassa oli vielä semmoinen tapa, että 70 ja siitä ylöspäin pyöreitä täyttäville jaettiin joulupaketti. Sitä kierrettiin sitten seurakunnan työntekijöiden kanssa ja jaettiin ympäri kylää. Lisäksi toimittiin monella muulla tavalla ja autettiin mm. lapsiperheitä erilaisten projektien kautta.

Yhdessä tekeminen on inspiroivaa, ja Arja-Leena kokee, että ihmiset ovat se kaiken ydin. Hänestä vapaaehtoisena toimiminen tai muuten seurakuntaelämään osaa ottaminen on mielekästä, koska kaikki perustuu vankalle arvopohjalle.

– Ihmisten kautta olen saanut tukea ja rohkaisua siihen tekemiseen. Ja haluan sanoa, että kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan seurakunnan toimintaan. Ei pidä ajatella, että mun täytyy nyt tehdä ihan kauheasti kaikkea. Minäkin olen tehnyt jotakin pientä ensiksi alkuun – olen kutonut mm. diakoniasukkia ja muuta tämmöistä. Aina voi tehdä jotain pientä. Ja kyllä, sitä kautta sitten se poikii varmasti lisää juttuja. Tosiaan, liian isoja paloja ei kannata haukata, koska vapaaehtoistoiminta on kuitenkin nimensä mukaisesti vapaaehtoistoimintaa - pienin askelin on hyvä edetä. 

Arja-Leenan laatima korttikuvitus
Arja-Leena on lahjakas kuvittaja.
Hän on tehnyt seurakunnalle kuvassa olevan korttipohjan 1980-luvulla.


MONET TÄHTIHETKET

Vuosien varrella ehtii olla mukana yhdessä jos toisessakin projektissa. Arja-Leenalla sydäntä lämmittäviä muistoja on lukuisia. Hänestä on antoisaa ottaa osaa erilaisiin tilaisuuksiin ja tutustua ihmisiin.

– Ensinnäkin päiväkerhon puolelta muistoja on ihan mahdottoman paljon ja sitten on myös erilaisista lauluryhmistä, kuten kuulumisesta Tuomasmessuryhmään. Nyt sitten viimeisimpinä vuosina merkittäviä hetkiä ovat olleet ne, kun olen saanut laulaa  arvokkaassa Lammin kirkossa, joka on laulupaikkana hyvin vaikuttava ja ainutlaatuinen. Ja sitten ovat kaikki ne erilaiset kohtaamiset muiden kanssa seurakunnan tilaisuuksissa. Menossa mukana yhdessä muiden kanssa, siitä ne monet hyvät muistot kumpuavat.

Arja-Leena tekemässä käsitöitä
Arja-Leena askartelemassa pääsiäismunia
seurakunnan pääsiäisprojektia varten.


Arja-Leena kaipaa lisää toimintamuotoja, joihin voi kevyesti sitoutua ja ottaa osaa.

– Osallistuakseen seurakunnan toimintaan olisi hyvä, jos seurakunta pystyisi tulevaisuudessa entistäkin vahvemmin tarjoamaan matalan kynnyksen toimintoja. Olisi hyvä, jos ei välttämättä tarvitse sitoutua johonkin ryhmään pysyvästi. Hyvä olisi, että seurakunnan työntekijät ovat helposti saavutettavissa ja lähestyttävissä.  Koen myös mielekkääksi, että tarjolla olisi paljon ulkoilmatapahtumia, kuten vaelluksia. Niihin on helppo ottaa osaa, eikä tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa. Lisäksi noissa tilaisuuksissa seurakunnan toiminta tulee tutummaksi, ja lopulta oma kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan voi herätä. 

On tärkeää, että seurakunnan työntekijät tulevat tutuiksi vaikuttamassaan yhteisössä. Seurakunnan toimintamuodot kehittyvät saadun palautteen ja toiveiden mukaan. Lammin seurakunnassa pyritään kokeilemaan uutta, luopumaan ei toimivista toteutusmuodoista sekä kutsutaan aktiivisesti seurakuntalaisia mukaan toimintaan. Kun yhdessä tehdään, silloin seurakunta näyttää juuri meidän kaltaiseltamme.

Arja-Leena toivoo, että vanhukset voitaisiin huomioida mahdollisimman hyvin. Hän pohtii, kuinka olisi hienoa, jos nimenomaan nuoremmat ihmiset tulisivat tekemään vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. 

– Me ikäihmiset olemme tottuneempia käymään toisen ikäihmisen luona, mutta olisi mielekästä saada nuorempia ihmisiä mukaan. Kokeneemmat henkilöt voisivat toimia semmoisina mentoreina nuoremmille. Ihanteellista olisi, jos voisimme saada sellaisia 30–50-vuotiaita henkilöitä mukaan vapaaehtoistoimintaan vanhusten parissa. Monet ikääntyvät vanhukset tarvitsevat tukea ja ystävän, joka kuuntelee, on läsnä ja haluaa auttaa.

Arja-Leena toivoo, että uusi seurakuntatalo palvelee kaikkia seurakuntalaisia mahdollisimman hyvin ja että rakennus toimii seurakuntalaisten olohuoneena.

– Viime aikoina on ollut esimerkiksi sellaisia tapahtumia, kuten pyhää tanssia kirkossa sekä hiljaisuuden joogaa seurakuntatalolla. Toivon enemmän tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka voisivat vetää myös nuoria ihmisiä puoleensa. Toivon seurakuntatalon olevan mahdollisimman paljon kaikkien yhteinen paikka.  Sen tulisi olla avoin ja kutsuva – siellä pitää järjestää matalan kynnyksen toimintaa. Sitä kautta ihmisten on helpompi tulla tutuiksi ja sinuiksi seurakunnan kanssa.


Teksti: Markus Monteiro Kartano

Haastattelu: Eija Mustjoki

Helmikuu 2023 / Kivikirkko / Lammin seurakunta


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lepää Herrasi huomassa - Sari Kristiina Järä (28.04.1970 - 04.07.2022)

Uusi seurakuntatalo - rakennusprojektin tilannekatsaus

TET-harjoittelussa Lammin seurakunnassa